Vihaan kysymysten esittämistä. Kysymyksillä on aina riski olla tyhmiä.

Huomenna yritän loppuunsuorittaa yhden luentosarjan, joka on ollut mahtava oppi siitä, millaisia selityksiä luennoitsijalla voi olla. Joka kerta olen odottanut, miten hän selittää sen, ettei hänellä ole meille mitään luennoitavaa. Kaikki on jo käyty läpi; lastenhoito, palaaminen pitkältä matkalta, tietokoneongelmat. Luentoja on ollut neljä, kolmella ensimmäisellä kuuntelin selityksiä, neljännelle en mennyt, mutta jos menisin tuolle viimeiselle - sitten saisin ehkä opintopisteet rekisteriin.

Yliopisto on suuri vitsi. Jos opintopisteiden saamiseen riittää, että laittaa nimen läsnäololistaan, ei opiskelu ole yhtään motivoivaa. Miksi tehdä muistiinpanoja? Miksi edes yrittää oppia jotain?

Vaikka eihän sitä tenttiin pitäisi opiskellakaan vaan "elämää varten". Silti. Jos edes luennoitsija olisi kurssistaan kiinnostunut, se auttaisi.

Äh, en jaksa ajatella yliopistoa.

Yritän vältellä kysymyksen esittämistä.